Sala Keo Kou (Nong Khai, Thaimaa)

Reissuillani yritän löytää jotain mielenkiintoista ja ehkä enemmän taiteellisesti kiinnostavaa, kuin ehkä uskonnollisesti inspiroivaa, jos sitten taide ei ole eräänlainen uskonto.

Viimeksi käydessäni Nong Khaissa - joka on melko rauhallinen rajakaupunki matkalla Laosiin ja Vientianeen - päätin käydä tässä patsaspuistossa. Olin kuullut siitä joiltain ihmisiltä ja he kertoivat sen olevan aika mitätön...erhm...mahtoivatko olla koskaan käyneet, koska se päihittää monta temppeliä, joissa olen erehtynyt käymään?

Patsaat, kuten muutamasta kuvasta käy ilmi, ovat todella kookkaita ulottuen puunlatvojen yläpuolelle. Vaikuttavia kerrassaan, jollei sitten satu olemaan helkkarin kuuma ja hiostava päivä, kuten käydessäni. No, sen voi kompensoida istumalla kalalammikon reunalla ja hörppimällä jääteetä. Kalojakin voi ruokkia, myyvät tarkoitukseen sopivaa tavaraa muovipusseihin pakattuna.

En olekaan kirjoittanut vähään aikaan, mutta tarkoitus on nyt kiihdyttää vauhtia eksponentiaalisesti, jopa kertaan viikossa. Kaipa sunnuntait teemukin avustuksella kuluisivat siinä sitten paremmin. Tai taiteellisemmin...

Article 2009-04-16 Interpretation and concentrated work

Tulkintaa ja tiivistettyä työtä. Artikkeli ilmestyi Sydän-Satakunta -lehdessä 16.04.2009
Klikkaa kuvaa lukeaksesi teksti.

Interpretation and concentrated -article was published in the local news paper Sydän-Satakunta. I make my points about a lot of issues like the imbalance between art & culture in financial means compared f.e. to sports. Also talk about my views in general. Maybe the most important point being the question of future and what kind of input art can have. In my opinion it's difficult to see just technological advancements without some sort of co-operation with different fields. So my feeling is that art and culture are very important creating new ideas and innovations.

Spring is coming...great!

Opening 2009-03-03

Art exhibition openings are fun since you see so many friends that you haven't - for a reason or another - seen for so long. This opening lacked some but brought some surprises as well. Quite enjoyable.
Artists are so often working alone that this kind of flood of people sometimes feels so strange. And after returning home, which is empty, it feels so distant and one wonders whether it actually was for real or not.

Portraits - Muotokuvat

Tällaisena aikana, kun monet esiintyvät valokuvissa, Facebookissa jne. mietityttää, miksi "vanhanaikainen" muotokuva edelleen viehättää. On muotokuva toki pysyvämpi ja osoittaa kohteensa olevan merkittävä henkilö jo siksi, että on valinnut tämän tallennusmuodon jälkipolville. Minusta vanhojen muotokuvien suurin anti ehkä onkin niiden kautta tapahtuva tutustuminen aikaan ja siinä eläneisiin ihmisiin satojen vuosien takaa.

Toinen kiinnostava seikka on taiteilijan tulkinta mallista. Näkökulma saattaa olla epäedullinenkin mallin kannalta ja esittää hänestä sellaisiakin puolia, joiden malli itse soisi jäävän huomaamatta. Kokonaan eri asia ovat sitten nuo kuvat, jotka ovat pelkkä representaatio valokuvista. Niiden kohdalla on vaikea löytää motivaatiota.

Samoin julkinen muotokuva saattaa poiketa huomattavasti yksityisiin tiloihin tulevasta. Itse olen tehnyt molempia ja julkisen työn ohella kohteelle itselleen vapaamman - ja pienikokoisemman - version kotiin.

Welcome - Tervetuloa

This is an open invitation to my new exhibition for anyone interested. Some people seem to think that they need a separate invitation before they overcome their shyness to attend. That is totally unnecessary since art exhibitions are open to everyone. Be welcome!

Tämä on avoin kutsu näyttelyyni kaikille kiinnostuneille. toivottavasti teitä riittää. Se, että näyttelyssä käy paljon ihmisiä, on aina taiteilijalle palkitsevaa. lämpimästi tervetuloa!

EDIT:// Näyttelyteksti

Sami Rinne

BANGKOK BOOGIE NIGHTS

Galleria Pirkko-Liisa Topelius
Ullanlinnankatu 1 A 2-4, 00130 HELSINKI
04.03. - 29.03.2009, avajaiset 03.03.2009
TI-PE 11-17 LA-SU 12-16 MA suljettu

Näyttelyn nimi viittaa modernistitaiteilija Piet Mondrianin teokseen 'Broadway Boogie Woogie', jonka hän sai valmiiksi 1943 pian muutettuaan New Yorkiin. Teoksessa oli paljon runsaampi määrä yksityiskohtia kuin hänen aikaisemmissa teoksissaan ja nimen se sai tuosta musiikista, jota Mondrian rakasti tanssia.

Minulle tuo teos tuli mieleen asuessani Bangkokissa - nykyhetken New Yorkissa. Valoja, ääniä, kuvia ja paljon paljon muuta mahtuu tuohon suurkaupunkiin. Bangkokissa voi valita, millaisen kuvan siitä saa. Tutkiessa pieniä kujia - joita riittää loputtomiin - saattaa vahingossa löytää pienen puiston tai tuoretorin tai mitä vaan. On yhtä monta käsitystä Bangkokista kuin on siellä kävijöitäkin.

Itse kuvataiteilijana olen ihastunut siihen valtavaan määrään erilaisia visuaalisia yksityiskohtia, värejä ja virikkeitä ja heijastumia mitä kaupunki tarjoaa. Yhtenä ajatuksena oli nimetä näyttely Bangkok Graffitiksi, mutta nimi viittaa ehkä liiaksi nuorisokulttuuriin vaikka haluaisin sen enemmän kuvastavan sitä loputonta mielikuvien ja visuaalisten merkkien määrää, jota kaupunki on pullollaan. Myönnetään - kaupunki ei aina ole kaunis tai puhdaskaan, mutta elossa se on, mitä suurimmassa määrin! Haluan näyttelylläni tuoda esiin noita ilmeitä, yksityiskohtia ja tunnelmaa, joka yhdessä maailman suurimmista kaupungeista vallitsee. Kyseessä on oma valintani, mutta kaupungissa, joka on levinnyt niin laajalle ettei kukaan tunnu tietävän missä sen rajat ovat, valinta on ainoa mahdollisuus. Kukin valitsee oman Bangkokinsa. Tässä tapauksessa yksityiskohdat luovat kokonaisuutta. Yritän siis luoda uudestaan yhden näkemyksen ja tunnelman siitä, mitä olen kokenut ja nähnyt.

Teokset ovat syntyneet Aasian matkoillani viimeisen neljän ja puolen vuoden kokemusten perusteella. Matkalaukkukoko on ollut tietoinen valinta jo siitä syystä, että olen muuttanut niin monta kertaa etten pysy laskuissa mukana. Kyseessä on eräänlainen visuaalisten kokemusten päiväkirja.


Kokemäellä 24.02.2009

Sami Rinne

11.02.2009 Article

Bangkok Graffiti

Kokemäen entisestä juustolasta on muodostumassa se pieni kulttuurihenkireikä, jollaista kipeästi on kaivattu. Toiminnassa on mukana konservaattori, mattokudontayritys ja monia muita. Kuten aina, kehittämistä haittaavat taloudellisten resurssien puute. Monet mukaan pyrkivät eivät ole varoissaan ja tilojen kunnostaminen on hintavaa.

Tämä on toinen näyttelyni tiloissa. Ensimmäinen oli inspiroitu italialaisesta käsitteestä 'Arte Povera' - köyhä taide. Siinä otin tilan huomioon ja en edes yrittänyt mitään ¨"taideripustusta". Tila oli osa ripustusta ja soveltui hyvin töihini. Nytkin on esillä uusimpia töitäni, jotka on toteutettu pohjustetulle paperille. Ripustus on jälleen 'köyhä', mutta se sopii töihin, joiden tematiikka käsittelee suurkaupungin merkkejä ja niistä tekemiäni huomioita. Siitä siis nimi 'Bangkok Graffiti'.

This is my second exhibition in the old dairy house of Kokemäki. The first one was named and inspired by Italian 'Arte Povera' - The Poor Art. It meant that my works related really well to the premises, they became a part of the space. This exhibition is consisted of similar idea since it originated from the graffiti and images around Bangkok. Big cities are so full of details and images for inspiration.

Kokemäki Juustola is occupied by artists and skilled professionals from different fields of design and craftmanship. We all hope to give this small culture point new life in the city.